Nettisivujen samanlaisuus
Nettisivuja on vaikea erottaa toisistaan. Kaikki sivut näyttävät samalta ja noudattavat samaa kaavaa. Esteettinen monokulttuuri näkyy niin netissä kuin sen ulkopuolellakin.
Netistä on tullut tylsä paikka. Kaikki yritysten nettisivut näyttävät samalta ja noudattavat samaa kaavaa. Värit, fontit, ulkoasu, tekstit ja jopa äänensävy toistuvat sivulta toiselle. Tuntuu kuin kaikki huutaisivat, että olemme samanlaisia kuin muut, olemme samaa mieltä kuin muut, meillä ei ole omia mielipiteitä, emmekä pahoita kenenkään mieltä!
Monesta sivustosta näkee päällepäin, että tämän on suunnitellut tietokone, ihminen ei ole käynyt lähelläkään. Sivulle ei ole uhrattu kovinkaan suurta ajatusta. Jos yrityksen tarkoituksena on myydä laatua tai ammattiosaamista, se tuskin välittyy kovin hyvin asiakkaille.
Samanlaisuus on hyvä asia
Nettisivujen keskinäinen samanlaisuus ja yhteiset käytännöt ovat yleisesti ottaen hyvä asia. Verkkokaupassa ostoskori löytyy oikeasta yläkulmasta, päävalikko ylälaidasta, yhteystiedot sivun alaosasta. Samanlaisuus auttaa käyttäjää toimimaan tutulla mallilla. Uutta ei tarvitse opetella. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset viihtyvät kun ympäristö on tutun oloinen.
Nettisivujen pohjimmainen tarkoitus on saada kävijä tekemään jotain; ostamaan, lukemaan, ottamaan yhteyttä. Sivujen tulisi pysyä taustalla, poissa käyttäjän ja tiedon välistä. Nettisivut ovat yleensä työkalu, eivät taideteos.
Miksi kaikki näyttää samalta?
Samanlaisuus ei ole ilmiö vain netissä, vaan se näkyy kaikkialla. Autot, sisustustavarat, vaatteet, puhelimet ja lähes kaikki muukin näyttää samalta. Ajan kuluessa hyväksi havaittu muoto ja ominaisuudet vakiintuvat ja asiat alkavat muistuttamaan toisiaan.
Airbnb-ilmiöksi kutsutaan ilmiötä, jossa vuokrattavien Airbnb-asuntojen sisustus on alkanut muistuttaa enemmän ja enemmän toisiaan. Samat kahvinkeittimet, kasvit ja huonekalut ovat ilmestyneet kuviin. Globalisaatio ja erityisesti internet levittää ideoita hyvin nopeasti. Ja ihmiset suosivat tuttua ja turvallista.
Miksi nettisivut näyttävät samalta?
Samoista syistä myös nettisivut näyttäät samalta. Netistä on kasvanut aikuinen ja asiat ovat asettuneet paikoilleen. On sovittu standardeista jotka ohjaavat suunnittelua. Netin alkuaikoina suunnittelu oli villiä. Kaikkea mahdollista kokeiltiin ja moni asia ei toiminut.
Nettisivujen samanlaisuuteen vaikuttaa myös muut seikat. Sisällönhallintajärjestelmä WordrPress domionoi. Moni sivusto käyttää samoja WordPressin sivupohjia ja teemoja. Nämä omalta osaltaan helpottavat ja nopeuttavat sivujen suunnittelua. Samalla ne myös lisäävät sivujen samankaltaisuutta.
Nettisivujen tulisi skaalautua, eli toimia kaiken kokoisilla laitteilla. Tämä monimutkaistaa suunnittelua. Mitä monimutkaisempi ulkoasu, sitä vaikeampi sitä on saada toimimaan niin puhelimilla kuin isoilla näytöillä. Tämä kannustaa käyttämään valmisteemoja, jossa tekniikka on rakennettu valmiiksi.
Netissä on erittäin helppo mitata ja testata sivujen toimivuutta, joten kaikkea on testattu ja optimoitu loputtomiin. Oikea tapa suunnitella ja rakentaa on hakattu kiveen. Analytiikka, konversioluvut ja testaaminen määräävät hyvin pitkälle, kuinka sivut tulisi rakentaa.
Hakukoneet ja erityisesti Google antavat paljon ohjeita kuinka nettisivut tulisi rakentaa, jotta sivut näkyisivät mahdollisimman hyvin hakutuloksissa. Tämä omalta osaltaan vähentää luovuutta ja lisää samankaltaisuutta.
Ei vain hakukoneiden ehdoilla
Hakukoneiden ei kannata kuitenkaan antaa määrätä liikaa nettisivujen suunnittelussa. Tänään määritellyt asiat eivät ehkä toimi huomenna. Algoritmit muuttuvat jatkuvasti. Pitää muistaa, että Google asettaa oman hakukoneen nettisivujen kävijöiden edelle.
Nettisivut tulee suunnitella ennen kaikkea kohdeyleisölle, joka sivuja käyttää. Moni saapuu suoraan yrityksen sivuille, tai jonkun muun sivuston kautta, ei vain hakukoneista. Tärkein kohdeasiakas ei siis ole hakukone. Yleensä yrityksen ja hakukoneen intressit kulkevat käsi kädessä, mutta eivät aina.
Tunteet ohjaavat valintoja
Brändin tarkoituksena on erottautua kilpailijoista, synnyttää tunnetta kuluttajassa. Jos kaikki yritykset näyttävät samalta ja toimivat samoin, jää erottavaksi tekijäksi vain hinta.
Tuotteita ei osteta enää pelkästään niiden ominaisuuksien takia, vaan myös tunteen ja oletettujen arvojen takia. Pelkkien tuoteominaisuuksien markkinointi ei siis toimi.
Hintoja ja merkkejä kyllä vertaillaan, mutta ihmiset eivät ole yhtä loogisia kuin sanovat olevansa. Kulutuspäätöksiä ohjaa yleensä halut joita me emme tiedosta. Tämän ymmärtäminen on tärkeää myynnin ja brändin kehityksen kannalta.
Jotta asiakas muistaisi tuotteen, asiakasta täytyy aktivoida ja tunteita pitää herättää. Tällaiset kampanjat ovatkin kaikkialla. Luksustuotteet myyvät statusta, hyväksyntää ja itsetuntoa. Urheilumerkit myyvät terveyttä ja hyvinvointia, moottoripyörät vapautta ja seikkailua. Brändit nostavat esiin tunteen, joka syntyy kun tuotetta käytetään. Myydään pihvin sijaan sen ritinää.
Yrityksen kasvot
Nettisivut tai verkkokauppa ovat monelle yritykselle ainoa visuaalinen paikka, jonka asiakkaat näkevät yrityksestä. Myymälään tullaan enää harvoin, jos sellaista edes on.
Ihmiset arvioivat yritystä ulkoasun perusteella. Ensivaikutelmalla on paljon merkitystä ja se saadaan tiedostamatta ja nopeasti. Nettisivut ovat sitä, mitä myymälän ulkonäkö, sisustus ja henkilökunta vastasivat ennen.
Nettisivujen tulee olla toimivat ja oleellinen tieto on löydyttävä helposti. On hyvä, että brändi jää taustalle, eikä tule käyttäjän tielle. Mutta sivut voivat olla myös persoonalliset. Ei haittaa, vaikka asiakkaalla menisi aavistuksen kauemmin tiedon löytämiseen, jos hänelle jää käteen tunne brändistä.
Vahva visuaalinen ilme on tärkeä osa brändiä kun halutaan erottautua, kertoa arvoista ja luoda tunnelmaa. Värit, fontit, kuvat, kaikki ovat osa brändiä. Myös viestintä ja sanat, yrityksen tarina, ohjeet tai jopa persoonallinen evästeilmoitus on osana luomassa mielikuvaa.
On hyvä, että nettisivut herättävät tunteita asiakkaissa. Ei haittaa vaikka aiheutetaan närää toisessa kohderyhmässä, jos herätetään innostusta potentiaalisissa asiakkaissa. On suurempi vaara, että minkäänlaisia tunteita ei herää.