Hyvä typografia
Aistimme typografian, vaikka emme huomaa sitä.
Typografia vaikuttaa meihin hienovaraisesti. Aistimme aina typografian, vaikka emme huomaa sitä. Fontit ovat kuin tekstin visuaalinen ääni, joka puhuu alitajuntaamme. Hyvä typografia voi erottaa pienen yrityksen suuresta, halvan tuotteen kalliista tai huijarifirman aidosta.
Tekstiä on kaikkialla, niin tuotteissa kuin mediassakin. Typografialle ei aina uhrata kovin suurta ajatusta. Tämän on mahdollisuus brändeille. Hyvällä typografialla on mahdollisuus erottautua, viestiä luotettavuudesta ja parantaa tiedon menemistä perille.
Teksti herättää tunteita
Lukija aistii aina tekstin luoman tunnelman, vaikka ei tietäisi fonteista mitään. Historia, kulttuuri, muoti, kaikki vaikuttavat siihen, että olemme oppineet assosioimaan tietyn tyylisen tekstin tiettyyn asiaan. Jos fonteilla ei olisi mitään merkitystä, kaikkialla voisi käyttää samaa fonttia.
Se kuinka sanotaan, on monesti yhtä tärkeää kuin itse viestin sisältö. Jos sanomme jonkin asian ironisesti, tarkoitamme sillä päinvastaista. Kun fontti valitaan taiten, sillä voidaan vahvistaa viestiä. Huonosti käytettynä viesti menee heikosti perille tai sillä on vääränlainen vaikutus.
Pankki ja poliisi haluavat viestiä turvallisuutta ja luottamusta, teknologiayritys ajan hermoilla olemista ja innovaatiota. Lakitoimisto haluaa olla asiantunteva ja virallinen, huvipuisto villi ja riehakas.
Fontin valinta kannattaa tehdä sen perusteella, millaisia tunteita se meissä herättää. Lopullinen päätös varmistetaan kuitenkin teknisten asioiden perusteella. Onko fontti tarpeeksi selkeä, taipuuko ominaisuudet haluttuun tilanteeseen tai löytyykö tarpeeksi laaja merkistö kohdeyleisön kielelle.
Fonttien luokittelu
Millaisen viestin annat saapumalla työvaatteissa hääjuhlaan? Entä kuinka juhlapuku toimii eräretkellä? Fontin valinnassa on kyse samasta asiasta. Eri fontit kertovat erilaista viestiä, mutta ne myös toimivat eri tavalla.
Fontit ovat työkaluja, niillä on omat tarkoituksensa ja paikkansa. Älykellon numeroita vilkaistaan nopeasti liikenteessä, kirjaa luetaan rauhallisesti kotisohvalla. Toisessa tilanteessa luettavuus on äärimmäisen tärkeää ja lukijan huomio on saatava heti. Ei ole olemassa yhtä fonttia, joka sopii kaikkiin tilanteisiin.
On hyvä ymmärtää joitain perusasioita, jotta osaa valita oikeanlaisen fontin. On paljon karkeita yleistyksiä millaista fonttia kussakin yhteydessä pitäisi käyttää. Trendit ja virtaukset silti elävät.
Serif
Päätteelliset serif-fontit (antikvat) ovat hyviä kun luetaan pitkää tekstiä. Kaikki kirjat ja lehdet käyttävät niitä. Digitaalisessa maailmassa ne ovat olleet haasteellisia huonolaatuisten näyttöjen takia, joka on vaikeuttanut luettavuutta. Serif-fonttien viivoissa on paksuuseroja, eli kontrastia. Jos kontrasti on suuri, toimii fontti vain isossa koossa.
Brändimaailmassa serif-fontit mielletään muotiin, luksukseen ja laatuun. Lakitoimistot ja sanomalehdet haluavat viestiä älykkyyttä ja asiantuntijuutta. Serif-fonttia käyttävä hieno ravintola on hillitty ja arvokas. Myös historiallisissa yhteyksissä voidaan käyttää seriffejä.
Sans-serif
Päätteettömät sans-fontit (groteskit) ovat selkeitä ja rehellisiä. Muodot ovat pyöreitä ja minimalistisia. Viivojen välillä ei ole paksuuseroja. Tunnetuimpana esimerkkinä on Helvetica.
Sans-fontteja käyttää yritys, joka haluaa kertoa modernia viestiä. Fontit voivat viestiä ammattimaisuudesta, josta turha koristeellisuus on poissa. Sans-fontit ovat hyvin yleisiä tekniikan alan firmoissa.
Pitkässä tekstissä sanssit eivät ole hyviä, erityisesti jos kirjaimet ovat hyvin geometrisiä (Futura). Tämä tekee tekstistä vaikealukuisemman.
Slab serif
Slab serif -fontit (egyptiennet) ovat sekoitus sans- ja serif-fontteja. Niissä on päätteet, kuten serif-fonteilla, mutta viivat ovat silti tasapaksuja. Päätteet ovat suorat ja vahvat, ja fonttia käytetään vahvempana. Fontit soveltuvat pääasiassa otsikkokäyttöön.
Slab serif -fontit ovat maskuliinisia, itsevarmoja ja niillä voidaan tehdä voimakas vaikutus. Niissä on ripaus historiaa. Slab fontteihin törmää autoliikkeissä, teollisuudessa ja teknologiassa.
Humanist sans
Humanistisissa sans fonteissa on viittauksia käsinkirjoituksesta ja juuret löytyvät kalligrafiasta. Niissä on lämpöä ja persoonaa verrattuna geometrisiin sansseihin. O voi olla hieman ovaali ja kirjainten viivat eivät ole aivan tasapaksuja.
Display
Display fontit on suunniteltu käytettäväksi suuressa koossa, otsikoissa, julisteissa ja logoissa. Ne voivat olla voimakkaasti tyyliteltyjä ja niissä voi olla yksityiskohtia, jotka näkyvät vain kun teksti on suurta. Luettavuus ei ole tällöin tärkein asia, koska ensisijaiseti halutaan viestiä tunnelmaa. Display fontit eivät toimi pienessä koossa ja pidemmässä tekstissä.
Otsikoille ja leipätekstille on yleensä omat fonttinsa. Samasta fontista voi olla tarjolla erilaisia optisia kokoja. Optista kokoa säätämällä saadaan sama fontti toimimaan niin pienessä kuin suuressakin koossa.
Skriptit
Käsinkirjoitusta muistuttavia fontteja kutsutuaan skripteiksi. Ne voivat olla hyvin koristeellisia ja kontrasti voimakasta. Lyhytkin teksti on vaikealukuista. Skripteillä voidaan viestiä välitöntä tunnelmaa, historiallista vaikutelmaa tai taiteellista luovuutta. Skriptejä näkee hääkutsuissa, joulukorteissa tai romanttisissa yhteyksissä.
Fontin luettavuus
Luettavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka helposti merkit ovat tunnistettavissa kirjaimiksi, ja kuinka helposti ne erottuvat toisistaan. On myös tärkeää, kuinka luettavaa teksti on kokonaisuutena.
Toiset fontit toimivat hyvin kun luetaan pitkää tekstiä. Lauseessa meillä on aina konteksti missä yksittäinen sana esiintyy. Käyttöliittymässä luetaan yleensä vain yhtä sanaa. Tällöin yksittäisten kirjainten välinen ero on oltava riittävän suuri. Sama koskee mitä tahansa opasteita tai tienvarsikylttiä.
Luettavuutta heikentää toistuvat muodot, kapeus, laihuus, liian suuri kontrasti tai umpinaiset muodot. Pienaakkosia on helpompi lukea kuin suuraakkosia, koska niissä kirjaimet eroavat enemmän toisistaan.
Tekstin luettavuutta voidaan testata vertailemalla kirjaimia “Iliad”, “1Il” tai “0Oo” keskenään. Erottuvatko suuraakkos i, pienaakkos l ja numero 1 toisistaan? Voidaan myös testata, ovatko kirjaimet qp, db, 0O, nu ja 69 vain peilikuvia toisistaan? Tällöin ne menevät helposti sekaisin, varsinkin jos lukijalla on lukuvaikeuksia.
Esimerkiksi Futura on vaikealukuinen, koska se on hyvin geometrinen. Kirjaimet ovat samanlaisia. O on lähes pyöreä ja a muistuttaa hyvin paljon o:ta. Toisissa fonteissa tätä on tietoisesti vältetty.
Fonttien käyttö
Hyvä typografia ei ole vain sopivan fontin valintaa, vaan myös sitä, kuinka sitä käytetään. Sopivan leikkauksen valinta, tyylit, tekstin koko, riviväli, asettelu ja otsikoinnit kuuluvat kaikki typografiaan. Eritasoisten otsikoiden koko ja rytmitys suhteessa leipätekstiin auttaa skannaamaan tekstiä nopeammin.
Tekstin väritys luo tunnelmaa, mutta sillä voidaan hallita myös hierarkiaa. Tekstin ja taustan kontrastilla voidaan korostaa tekstiä, tai kertoa, että tämä tieto on toissijaista. Vaikka fontti ei olisi paras mahdollinen, on taidokkaasti käyttäen mahdollista saada siitä paljon irti.
Fonttien avulla voidaan vaikuttaa siihen, millaiseksi koemme tuotteen. Toinen tuote tuntuu kalliilta ja kestävältä, toinen halvalta ja huonolaatuiselta. Fontin valinnassa voidaan luottaa aisteihin ja tunnelmaan, jonka se meissä luo.
Typografia on alue jossa on loputtomasti oppimista. Typografia on osa brändiä. Emme osaisi tunnistaa brändien käyttämää fonttia, mutta kun jokin on pielessä, silloin huomaamme sen. Huolella mietitty typografia vahvistaa brändiä ja auttaa erottautumaan.
Fontin luettavuus | Nuberodesign
Typografiset illuusiot | Hoefler&Co.